Media Blora – Veikkausliigan sarjajärjestelmä on herättänyt vilkasta keskustelua seurojen keskuudessa. MTV Urheilun tekemän kyselyn mukaan suuri osa seuroista on tyytyväisiä nykyiseen malliin, mutta useat ovat valmiita pohtimaan kehitysehdotuksia. Erityisesti FF Jaro ja Gnistan ovat nousseet esiin mielipide-erojen kärjessä.
Nykyinen sarjamalli otettiin käyttöön kaudesta 2025 lähtien. Runkosarjan kuusi parasta joukkuetta jatkaa kaksinkertaiseen mestaruussarjaan, kun taas loput kuusi pelaavat yksinkertaisen karsintasarjan. Mallin tavoitteena on ollut nostaa kilpailullista tasokkuutta ja parantaa suomalaisten joukkueiden menestystä Euroopassa. Taustalla on ollut erillinen työryhmä, johon kuului edustajia Veikkausliigasta, Palloliitosta, Pelaajayhdistyksestä ja seuroista. Työryhmä hyödynsi hollantilaisen Hypercuben laajaa data-analyysiä, saman yhtiön, joka on auttanut myös Uefaa Mestarien liigan ja Konferenssiliigan sarjajärjestelmissä.
Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa kertoo, että tälle kaudelle tehtiin pieni päivitys: seitsemännestä ja kahdeksannesta sijasta maksetaan erilliset rahapalkinnot, jotta karsintasarjassakin riittää panosta. Hänen mukaansa uudistuksella haluttiin lisätä kilpailullisuutta ja parantaa eurooppalaista menestystä.
HJK suhtautuu nykyiseen järjestelmään myönteisesti. Seuran vastauksessa korostetaan pelaajamyyntien merkittävää kasvua ja parantunutta Uefa-menestystä. HJK:n mukaan työryhmän 1,5 vuoden prosessi ja Hypercuben analyysi ovat tuottaneet hyviä tuloksia.
Toisella puolella FF Jaro ja Gnistan ovat esittäneet kriittisempiä näkemyksiä. Jaron mielestä nykyinen malli suosii suuria seuroja ja vaikeuttaa pienempien joukkueiden taloudellista suunnittelua. Gnistan puolestaan on ehdottanut radikaalia muutosta: sarjan laajentamista 14 joukkueeseen ja luopumista jakautumisesta mestaruus- ja karsintasarjaan. Seuran mukaan tämä lisäisi ottelumääriä ja antaisi pienemmille seuroille enemmän mahdollisuuksia kehittyä.
Kyselyn perusteella mielipiteet jakautuvat selvästi. Osa seuroista pitää nykyistä mallia toimivana ja perusteltuna, kun taas toiset kaipaavat suurempaa tasa-arvoa ja ennustettavuutta. Veikkausliigan toimitusjohtaja Marjamaa on kuitenkin toistaiseksi tyytyväinen nykytilanteeseen eikä näe tarvetta välittömille muutoksille.
Sarjajärjestelmäkeskustelu jatkunee vilkkaana tulevien kausien aikana. Seurojen erilaiset intressit ja taloudelliset realiteetit tekevät yhtenäisen ratkaisun löytämisestä haastavaa. Jaron ja Gnistanin kaltaisten seurojen ääni tuo keskusteluun kaivattua monimuotoisuutta, mutta lopullinen päätösvalta on Veikkausliigalla ja sen sidosryhmillä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Veikkausliigan sarjajärjestelmä on osoittautunut toimivaksi suurten seurojen näkökulmasta, mutta pienemmät seurat kaipaavat muutoksia. Jaron ja Gnistanin esiin nostamat ehdotukset voivat hyvinkin muokata tulevaisuuden sarjamallia, mikäli ne saavat laajempaa kannatusta. Seuraava askel onkin seurojen välinen vuoropuhelu ja mahdolliset uudistukset, jotka tähtäävät sekä kilpailullisuuteen että oikeudenmukaisuuteen.
